Lauhkeilla ja kylmillä seuduilla, kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, hevoset uudistavat karvapeitteen kausittain, eli kerran syksyllä ja toisen kerran keväällä. Moni hevosenomistaja havaitsee keväisen karvanlähdön alun jo helmi-maaliskuussa mm.karvaisista hihansuistaan. Vaihtokausi kestää usein pitkälle huhtikuulle. Syksyllä karvanvaihtokausi ajoittuu elokuusta marraskuuhun. Toiset hevoset aloittavat vaihdon aikaisemmin kuin toiset, riippuen mm. karvanvaihdon ja -kasvun nopeudesta, hevosen rodusta, iästä, ravitsemuksellisesta- tai terveydentilasta.
Vanhoilla hevosilla karvanvaihto voi olla hitaampaa esimerkiksi terveydellisistä tai hormonaalisista syistä, kuten Cushingin syndroomasta johtuen. Karvanvaihto vaatii hevosen elimistöltä runsaasti energiaa ja resursseja, ja se voi vaikuttaa kaiken ikäisiin hevosiin. Kiiltävä karvapeite, terve, hyvinvoiva ja hyvin ruokittu hevonen kulkevat usein käsikädessä, ja siksi hevosen turkin laatua pidetäänkin usein kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveydentilan mittarina.
Karvanvaihtoon vaikuttaa valo ja lämpötila
Päivän pituus ja sitä kautta valon määrä vaikuttavat hevosen hormonitoimintaan ja siten myös karvanvaihtoon. Valon lisäksi vaihtoon vaikuttaa myös lämpötilat. Pimeyshormoniksi nimitetty melatoniini kertoo hevoselle syksyllä, että on aika aloittaa talvikarvan kasvatus. Hevosen silmien valoreseptorit havaitsevat muutokset päivän pituudessa ja lähettävät signaaleja aivoihin. Kun päivän pituus lyhenee, sekä melatoniinin tuotanto että karvan kasvu lisääntyvät. Aktiivisimmillaan karvan kasvu on syksyllä valon määrän vähetessä ja säiden kylmentyessä. Keväällä melatoniinin korvaa prolaktiini, jonka vaikutuksesta talvikarva alkaa pudota ja vaihtua kevyempään kesäkarvaan. Tyypillisesti karvan lähtö alkaa ensimmäiseksi mahasta ja kyljistä.
Karvatupesta karvaksi
Hevosen karva muodostuu keratiini-proteiinista. Hevosen karvan kasvu jaksottuu kolmeen vaiheeseen. Ensimmäinen vaihe on aktiivinen karvankasvuvaihe, jossa itse karva muodostuu. Karvan juureen muodostuu pieni karvan alku, joka kasvaa pidemmäksi. Seuraava vaihe on lyhyt vaihe, jossa karvan kasvu hidastuu, ja jossa karva ”viimeistellään”. Viimeisessä vaiheessa karva lakkaa kasvamasta ja verenkierto niihin lakkaa. Karvat pysyvät kiinni ihossa, kunnes uudet karvat työntävät vanhat pois seuraavan karvanvaihdon alkaessa. Hevosen karvanvaihtoa voi helpottaa mekaanisesti harjaamisella, joka lisää ihon ja karvan verenkiertoa sekä karvan ravintoaineiden saantia.
Karvanvaihto vaatii resursseja
Hevoselta kuluu paljon resursseja uuden karvapeitteen kasvattamiseen. Sama prosessi liittyy myös klipatun hevosen uuden karvan kasvattamiseen. Hevosen saaman ravinnon määrä ja laatu vaikuttavat karvan rakenteeseen, ulkonäköön sekä väriin. Karvanvaihto- ja kasvatus ovat hevosen elimistölle aina kova rasitus, joka saattaa vaikuttaa mm. hevosen immuunipuolustukseen. Siksi karvanvaihdon aikana hevoselle olisikin hyvä tarjota lisäravinteita uuden karvapeitteen kasvattamisen tueksi.
Ravinteet iholle ja karvalle
Hevosen kauniin karvan salaisuus tulee sisältäpäin eli siihen voi suuresti vaikuttaa ruokinnalla. Hevosen ruokintaan tulisi kuulua riittävä määrä karkearehua, hyviä kuituja ruuansulatukselle sekä usein joitakin täys- tai täydennysrehuja riittävän ravinto- ja energiatarpeen täyttämiseksi. Riittävällä kuidunsaannilla on vaikutusta siihen, kuinka hyvin hevonen pystyy itse valmistamaan B-vitamiineja ja biotiinia, joilla on vaikutusta myös karvanvaihtoon.
Kivennäisaineilla, vitamiineilla sekä rasvahapoilla on merkittävä rooli karvan laadussa ja kasvussa. Öljyn lisääminen ruokintaan on yksi tapa saada kiiltoa karvaan sekä lisätä ihon hyvinvointia. Öljyt lisäävät ihossa olevien talirauhasten eritystä, jolloin talia siirtyy karvaan lisäten sen kiiltoa. Hevosen elimistö pystyy varastoimaan kivennäisaineita, joita hevonen kykenee hyödyntämään karvanvaihdon aikaan kivennäisaineiden tarpeen ollessa tavallista suurempi. Karvanvaihdon aikaan ruokintaan suositellaankin lisäämään ylimääräisiä hivenaineita, kuten sinkkiä, kuparia ja seleeniä sekä B-vitamiineja ja omega-3-rasvahappoja.
Esimerkiksi sinkillä ja kuparilla on tärkeä merkitys hevosen karvan väriin ja rakenteeseen. Karvan ja jouhien värin haalistuminen tai huono karvapeite voivat kertoa näiden kyseisten hivenaineiden puutoksesta. B-vitamiinien tankkaus kannattaa karvanvaihdon aikaan, sillä paksusuolen oma B-vitamiinin tuotanto ei aina pysy mukana karvanvaihdon tarpeissa. B-vitamiinia tarvitaan ihosoluille, joista karva kasvaa, mutta myös ravinteiden kulkeutumiseen itse karvoihin. Kaikki hevosen tarvitsemat tärkeät B-vitamiinit löytyy oluthiivasta. Joillakin hevosilla karvavaihto voi aiheuttaa väsymystä ravintoaineiden ja energian kasvaneen tarpeen vuoksi ja omega-rasvahapot ovat hyvä apu myös tähän.
Aiheeseen liittyvät tuotteet:
Katso myös muut kauden tuotteet
