Hevosten kesäihottuma on maailmanlaajuinen hevosia ja poneja kiusaava vaiva, johon ei toistaiseksi ole löydetty parannuskeinoa. Hyönteisyliherkkyydestä johtuvaan sairauteen on kuitenkin olemassa erilaisia ennaltaehkäisy- ja hoitokeinoja. Kaikkein tehokkain kesäihottuman ennaltaehkäisytapa on hyönteiskontaktin välttäminen. Myös hyvä hygienia on ihottumahevoselle tärkeä, ja säännöllinen harjaus ja peseminen auttavat pitämään ihon puhtaana.
Kesäihottuma voi puhjeta minkä rotuiselle hevoselle tahansa, mutta erityisen herkästi sairastuvat rodut ovat islanninhevonen, suomenhevonen, shetlanninponi, russ-poni sekä friisiläinen. Tutkimuksien mukaan näyttää siltä, että alttius kesäihottuman puhkeamiseen on perinnöllistä, ja että se periytyy useammin emältä kuin isältä.
Oireet
Kesäihottuman oireet alkavat usein kutiavilla paukamilla. Tästä seuraa kutinan lievitys eli hankaus, joka johtaa jouhien ja karvan irtoamiseen. Useimmiten kutiavat alueet ovat selässä, hännän ja harjan tyvessä, mahanalustassa ja pään alueella. Hankaaminen irrottaa jouhia ja karvaa, mikä johtaa ihoalueiden yliherkistymiseen, ihon rikkoutumiseen ja tulehtumiseen. Joillakin potilailla ilmenee myös voimakasta hilseilyä. Selviten oireet näkyvät keväisin, kesäisin ja syksyllä polttiaisten ja muiden hyönteisten aktiiviaikana. Talvisin kesäihottumapotilaan erottaa yleensä ohuesta ja huonolaatuisesta karvasta. Muiden vastaavia oireita aiheuttavien tekijöiden, kuten ulko- ja sisäloisten, ihosienten, rehuallergian ja valkuaisyliherkkyyden poissulkeminen on tärkeää.
Suojautuminen
Kesäihottuman tehokkain keino on hyönteiskontaktin välttäminen, ja toimiin tulee ryhtyä jo ennen laidunkauden alkua ja ensimmäisten hyönteisten ilmestymistä. Hyönteiskontaktia voidaan estää mm. hyönteiskarkotteilla, ihottumaloimella (usein kaikkein tärkein suojautumiskeino, käytettävä koko kesän ajan), rajaamalla ulkoilua tai rakentamalla hyönteissuojiksi tarkoitettuja ulkokatoksia. Ihottumapotilaat voivat olla yliherkkiä koville hyönteismyrkyissä käytetyille kemikaaleille, joten eteerisiin öljyihin perustuvat, veteen tai kasviöljyyn laimennetut seokset voivat olla hyvä vaihtoehto. Erittäin tehokas luonnollinen hyönteiskarkote on veteen laimennettu etikka, joka kuitenkin kirvelee pahasti joutuessaan rikkinäiselle iholle. Toinen hyvä vaihtoehto on pikiöljyn ja ruokaöljyn sekoitus.
Ruokinnasta apua
Kaikkien hevosten perusruokintaan kuuluvat karkearehu, väkirehu, kivennäisaineet ja vitamiinit sekä vesi. Jokaisella hevosella on omat yksilölliset ravinnontarpeensa, jotka riippuvat mm. rodusta, iästä, koosta, terveydentilasta ja liikutuksen määrästä. Kesäihottumahevosille on tarjolla useita tuotteita, joiden tarkoituksena on parantaa ihon kuntoa ja karvanlaatua.
Ruokinnalla ei pyritä vain hoitamaan sairautta, vaan myös tehostamaan elimistön omaa toimintaa, aineenvaihduntaa ja vastustuskykyä luonnollisella tavalla. Ruokinnan, kuten yrttien tai muiden luonnonravinteiden käyttäminen terveydenhoidossa vaatii pitkäjänteisyyttä. Muutokset vievät aikansa. Elimistön solut uusiutuvat varsin hitaasti ja tuloksia voi joutua odottamaan jopa kolme kuukautta. Tästä syystä kesäihottumapotilaan vointia parantavien tuotteiden käyttö tulisi alkaa hyvissä ajoin ennen ötökkäkauden alkua, jotta ainesosat ehtivät vaikuttaa elimistössä.
Kesäihottumasta kärsivät hevoset ovat erityisen alttiita erilaisille puutostiloille, ja ne tarvitsevatkin usein erilaisia vitamiini- ja kivennäisainelisiä saavuttaakseen tarvittavat ravintoainemäärät.
Vitamiinit
D-vitamiinilisä on yksi tärkeimmistä ihottumahevosen ympärivuotisista vitamiinilisistä ihottumaloimen pidosta johtuen, sillä ihottumaloimi estää ihon D-vitamiinituotannon. D-vitamiini säätelee elimistön kalsiumin ja fosforin suhdetta ja sen puutos aiheuttaa mm. selkäkipuja. Toinen tärkeä ihottumahevosen lisä on A-vitamiini, joka suositellaan annettavaksi ainakin keväisin. Muista kuitenkin, että A-vitamiinin puutos, mutta myös yliannostus aiheuttaa iho-ongelmia! Turvallisin tapa varmistaa A-vitamiinin saanti on syöttää karoteenia sisältäviä porkkanoita. Myös laidunruoho on hyvä karoteenin lähde. Kivennäisaineista tärkein on ihottumahevoselle sinkki, jolla on suuri vaikutus ihon hyvinvointiin. Perusrehujen sinkkimäärät ovat usein vähäisiä ja siksi sinkkilisä on usein tarpeellinen. Sinkkilisää syötettäessä on kuitenkin oltava tarkkaavainen, liiallinen sinkki huonontaa raudan imeytymistä.
Pellava, hamppu ja chia
Valkuaisaineen tarpeesta ja vaikutuksesta kesäihottumaa sairastaviin hevosiin on monia eri mielipiteitä. Useat kesäihottumaa sairastavat hevoset eivät pysty syömään suuria valkuaismääriä sisältäviä rehuja, kuten puna-apilaa, säilörehua tai alfa-alfa. Jotkut omistajat pitävätkin kesäihottumahevosensa normaalia valkuaisainemäärää pienemmällä ruokavaliolla. On kuitenkin myös monia kesäihottumahevosen omistajia, jotka uskovat hyvälaatuisen valkuaisen syötön parantavan kesäihottumaa. Valkuaisten hyödyistä tai haitoista kesäihottumaa sairastaville hevosille ei ole tehty tieteellistä tutkimusta.
Pellavasta on huomattu olevan hyötyä kesäihottumasta kärsiville yksilöille. Kanadalaisen Guelphin yliopiston hevostutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan pellavansiementen syöminen helpottaa kesäihottumasta aiheutuvia iho-oireita. Tutkimuksessa selvisi, että suurilla pellavan syöntimäärillä ei ole negatiivisia vaikutuksia hevosten rasvahappotasapainoon, mutta siitä on selvästi apua kesäihottumasta kärsivien yksilöiden iho-oireiden ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Luonnolliset antioksidantit ovat tehokas apukeino vapaita radikaaleja vastaan. Ne myös estävät allergisia reaktioita sekä edesauttavat huonovointisen ihon nopeaa paranemista. Chian ravinto-aine koostumus on lähellä pellavaa, mutta rasvahappo - ja antioksidanttikoostumus on pellavaakin parempi ja rikkaampi. Tutkimuksissa on todettu myös hampun ja hamppuöljyn hyödyttämävän kesäihottumasta kärsiviä hevosia.
Yrtit
Ruokintaa muutettaessa esimerkiksi yrttien avulla, on mahdollista, että hoidetut oireet pahenevat hetkellisesti. Tämä on merkki elimistön aktivoitumisesta sen alkaessa puhdistaa kehoa myrkyistä ja kuona-aineista. Mitä pahemmin elimistä on tukossa, sen rajumpi voi puhdistusreaktiokin olla. Tämä voi näkyä ripulina, voimakkaana virtsanhajuna, yskimisenä, limanerityksenä, hilseilynä, nokkosihottumana ja hikoiluna. Puhdistusreaktion yhteydessä syöttöä ei kannata lopettaa, vaan annostusta pienentää ja annostuskertoja vähentää. Keskeytetty yrttikuuri saattaa jättää hevosen kärsimään elimistössä olevista kuona-aineista ja myrkyistä. Sen sijaan allergiset reaktiot yrtteihin ovat harvinaisia. Mikäli sellainen kuitenkin tulee, tulee annostusta vähentää tai syöttö tulee lopettaa kokonaan.
Ruokinnassa tulee muistaa, ettei lisäravinteilla tai rehuilla ole tarkoitus korvata lääkärin määräämiä lääkkeitä ja siksi ruoka-aineet, kuten yrtit tulee aina valita huolella. Yrttejä käytettäessä tulee tutustua niiden sivuvaikutuksiin, annostukseen ja yhteisvaikutukseen muiden lääkkeiden kanssa. Turvallisinta on tarkistuttaa käytettävät yrtit omalta lääkäriltä.
Luonnosta löytyviä, kutinaan sekä ihon terveyteen auttavia kasveja ovat mm. hierakka, kamomilla, kehäkukka, keto-orvokki, pihatähtimö, rantakukka, punajuuri, kanerva, tyrni, oluthiiva, piparminttu, boswellia serrata, voikukanjuuri, mustakuminan siemen, maarianohdakkeen siemen sekä valkosipuli.
Tänä päivänä luonnonläheisyys ja luonnollisuus ovat jatkuvasti kasvava kiinnostuksen kohde ja hoitomenetelmät saavat koko ajan lisää kannattajia. Ruokintaa pidetään myös tärkeänä osatekijänä hevosen hyvinvointiin ja myös kesäihottuman hoitoon. Usein esille nousevat tänä päivänä nimenomaan luonnolliset ruoka-aineet ja teollisesti tuotetun ruuan pois jättäminen ruokavaliosta.
Lähde: Hevosten kesäihottuma ja sen hoitomuodot. Satu Marttila, Hämeen Ammattikorkeakoulu, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/66176/Marttila_Satu.pdf.pdf?sequence=1
