kuva: Sara Bohadjum
Kisakausi lähestyy ja moni hevosenomistaja pohtii hevosensa ruokintaa parhaan suoritustason saavuttamiseksi. Oikeanlainen ruokintaprofiili on erityisen tärkeää Suomessa, jossa vuodenajat ja sitä myöten myös olosuhteet vaihtelevat voimakkaasti. Hevosen omistajalla tulisikin olla selkeä tavoite koko vuoden ruokintarytmistä, johon vaikuttavat paitsi muuttuvat olosuhteet, myös erityisesti hevosen liikunnan määrä ja laatu.
”Kilpahevonen on laaja käsite. Siksi haluaisinkin korostaa, kuinka tärkeää meidän on oppia tunnistamaan oman hevosemme rasitustaso. Se ei aina välttämättä korreloi ”kilpailutason” tai itse lajin kanssa. Kannattaa kiinnittää huomiota varsinkin treenin laatuun sekä intensiivisyyteen. Hevosen ruokintaa suunniteltaessa meillä täytyy olla selvä käsitys harjoittelun rasitustasosta sekä sen suhteesta tavoitteeseen sekä odotuksiin hevoselta. Rasitustason sekä hevosen kehityksen seuraaminen on äärettömän tärkeää, näiden tietojen avulla voimme hienosäätää ruokintaa ja edesauttaa hevosen menestystä, toteaa Edison´s Equine Nutritionin hevosravitsemuskonsultti Eira Ney.
Kaikilla hevosilla, mutta erityisesti kilpahevosilla, ruokinnan tulee olla ravinteiden ja energiankulutuksen suhteen tasapainossa sekä toteutus mahdollisimman johdonmukaista, vastaten hevosen fyysistä tarvetta ja sille kohdistettuja suoritusodotuksia.
- Tylsä, mutta tärkeä karkearehu on perusta
Ruokinnan säännöllisyys sekä korkealaatuiset rehut ovat avainasioita kilpahevosen arjessa.
”Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta kaikki alkaa korkealaatuisesta sekä riittävästi annostellusta karkearehusta, jota hevosen tulisi saada vähintään (1.5 –) 2 kg / 100 kg elopainoa per päivä. Väki- ja lisärehujen tehtävänä on täydentää hevosen ruokintaa niin, että se saa päivittäin sille välttämättömiä ravintoaineita riittävästi. Lisärehujen avulla voimme myös nostaa ravinnosta saatavaa energia- ja valkuaispitoisuutta. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos emme ole tietoisia karkearehun ravintoarvosta, ruokinnan tasapainottaminen on hyvin haasteellista”, Eira toteaa.
”Jokaisella ruokintaan lisätyllä valmisteella tulisikin olla perusteltu syy. Kun ruokintaprofiili suunnitellaan oikein, pystymme kohdistamaan lisärehujen käytön optimaalisemmin ja tehostamaan esimerkiksi erilaisten erityistuotteiden vaikutusta. Tasapainotettu ruokintasuunnitelma on hyvin usein myös vuositasolla omistajalle edullisempi. On hienoa huomata, että karkearehun merkitys hevosen ruokinnassa on saanut viime aikoina lisää huomiota. Hyvälaatuisen karkearehun määrä hevosten ruokinnassa on kasvanut, joka on taas mahdollistanut mm. väkirehujen sekä prosessoimattomien viljojen käytön vähentämistä, joiden liiallinen käyttö voi vaikuttaa jopa negatiivisesti hevosen terveyteen.”
Kilpahevosen arki voi usein olla vauhdikastakin myllerrystä ja päivärytmi epäsäännöllistä. Stressistä johtuva syömättömyys on hyvin yleistä. Siksi olisi hyvä tarkkailla ja tunnistaa oman hevosen syömiskäyttäytymistä arjessa ja harjoitella eri ruokintamallien sovellusta kilpailukaudelle sekä kisapäiville. Kilpahevosen tulisi pystyä kuluttamaan karkearehua sekä vettä olosuhteista riippumatta aina kilpailuhetkiin asti. Pilkulleen viilatuista ruokintasuunnitelmista tai arvokkaista lisärehuvalmisteista ei ole hyötyä, jos hevonen ei syö tai juo.
”Siksi esimerkiksi trailerissa syöntiä ja juontia olisi hyvä harjoitella etukäteen,” Eira vinkkaa.
- Energiasta ja sen säätelystä
Ruokinnalla on valtava merkitys hevosen energiatalouteen, suoritukseen sekä jaksamiseen. Heinän lisäksi ruokintaan lisätään yleensä energiapitoisia lisärehuja riippuen hevosen tarpeesta sekä suoritustasosta. Rehut ja raaka-aineet voidaan jaotella ns. nopean energian sekä hitaan energian lähteisiin. Esimerkiksi karkearehusta saatava energia on hidasta (energiaa vapautuu mikrobifermentaation avulla paksusuolessa) verrattuna esimerkiksi viljoihin, joiden energia perustuu yksinkertaisiin hiilihydraatteihin (pääsääntöinen imeytyminen ohutsuolesta verenkiertoon, jolloin energia on nopeammin hevoselle käytettävissä). Energian lähteet tulee valita räätälöidysti hevosen tarpeen mukaisesti. Joillekin hevosille riittää karkearehusta saatava energia, kun taas toisille hevosille ruokintaan on lisättävä erillinen energianlähde, jotta virtaa riittää suorittamiseen.
”Karkearehun energiapitoisuuden seuraaminen on tärkeää. Usein miellämme karkearehun vain hyvänä pohjana ruokinnalle, mutta unohdamme että sillä on valtava merkitys ruokinnan kokonaisprofiiliin. Jos mahdollista, ruokinta tulisi optimoida jokaisen heinäerän vaihtuessa, sillä heinän energiapitoisuus voi vaihdella voimakkaasti. Jos heinässä on matala energiapitoisuus ja hevoselle tarjotaan runsas valikoima täys- ja lisärehuja, voi seuraavan heinäerän energiapitoisuus nostaa koko dieetin energiapitoisuuden todella korkealle. Karkearehun energiapitoisuus voi myös olla tavanomaista alhaisempi, jolloin päivittäisen energian saanti notkahtaa. Tämä voi olla merkittävä muutos esimerkiksi kovassa treenissä olevalle hevoselle. Tietoiset ratkaisut ruokinnassa ja dieetin profiilin tunteminen on A ja O treeni- ja kilpakaudella. Hevoset ovat herkkiä eläimiä ja voivat reagoida ruokinnan ravintoaineiden pitoisuusmuutoksiin nopeasti. On harmillista nähdä hevosia, jotka saattavat käyttäytyä poikkeavasti kisapaikalla tai lämmittelyssä siksi, että ruokinnassa on esimerkiksi hiljattain tapahtunut muutos, kuten energiatason nousu tai lasku, jolloin hevosen keskittymiskyky usein herpaantuu”, Eira neuvoo.
Ei ole poikkeuksellista, että kilpahevoselle suunnitellaan erilliset ruokinnat vapaapäiville, kevyille ja vaativille suorituspäiville sekä palautumispäiville. Tällöin on mahdollista säätää mm. ruokinnan energiapitoisuutta, jolloin vältytään energian ”pakkautumiselta” vapaapäivinä ja sen ”räjähtämiseltä” seuraavana treenipäivänä. Voimme siis säätää esimerkiksi eri energialisän tai täysrehun annostusta treenin mukaan, huomioiden että hevosen välttämättömien ravinteiden päivittäinen saanti täydentyy (esimerkiksi säätämällä käytössä olevan kivennäisvalmisteen määrää ruokinnassa). Dynaaminen, päivän tarpeen mukaan säädettävä ruokinta vie pitkälle varsinkin herkkien hevosten sekä esimerkiksi helposti lihovien hevosten kohdalla.
-
Lihaksiston jaksamisen optimointi
Mikäli hevosen ruokinta on tasapainotettu vastaamaan sen liikunnan määrän ja laadun tarpeita, tulisi hevosen pystyä ylläpitämään lihaskuntoa normaalisti. Valkuaisesta puhuttaessa on hyvä tietää, minkälaisesta valkuaisesta on kyse. Jotta hevosen lihaksiston toiminta ja kehitys olisi nousujohteista, tulisi hevosen ruokinnassa olla riittävä määrä korkealaatuista valkuaista, joka tarjoaa kaikkia hevoselle välttämättömiä aminohappoja. Jos esimerkiksi ruokinnan lysiinipitoisuus ei ole riittävä, on todennäköistä, että hevosen lihaksisto ei kehity odotetulla tavalla.
”Suorituksen jälkeen hevoselle tulee tarjota heti vapaasti karkearehua sekä raikasta vettä. On myös hyvä tarjota lisärehuja, joissa on korkealaatuista valkuaista eli laaja kirjo aminohappoja sekä raskaan suorituksen jälkeen glykogeenivarastojen täydentämistä varten yksinkertaisia hiilihydraatteja tunnin sisällä suorituksesta. Yleensä käytössä oleva täysrehu tai kypsennetyt viljat toimivat hyvinä glukoosin lähteinä. On tärkeää, että hevonen ei pääse kuivumaan. Huolehdi siis riittävästä veden kulutuksesta ja tarjoa tarvittavia elektrolyyttejä. Lihaksiston palautumiselle tärkeitä ovat myös magnesium ja E-vitamiini. Hevosen palautumisen sekä lihaksiston aineenvaihdunnan tukeminen on äärettömän tärkeää ja usein aliarvoitua. Jos hevosen palautumista sekä lihasten aineenvaihduntaa ei tueta, on se pois hevosen potentiaalista ja usein viivästyttää kehitystä sekä treenin vaikutusta.
- Rasvojen käyttö kilpahevosille
Rasvat sopivat erinomaisesti kilpahevosille ruokinnan täydentämiseen. Öljylisä tarjoavat hevoselle paitsi energiaa, se myös nostaa tärkeiden rasvahappojen pitoisuutta ruokinnassa. Öljyt, öljykasvipuristeet ja proteiinipohjaiset lisärehut nostavat päätään modernin ruokinnan maailmassa. Eri kasvilajeista puristetut öljyt sisältävät suhteellisesti saman verran energiaa toisiinsa nähden, mutta öljyjen rasvahappokoostumuksissa on valtavia eroja. Öljyn valinnassa tuleekin olla tarkkana, jotta ruokinnasta saatavien Omega-rasvahappojen suhde pysyy hevoselle edullisena. Öljyn lisäys ruokintaan tulee tehdä vähitellen, noin 0.5 dl viikossa, jotta hevonen saa riittävästi aikaa totutukseen. Maltillinen totutus liittyy paitsi fysiologisiin syihin, mutta myös maittavuuteen. Ruuan maittavuus saattaa kärsiä, jos öljyn määrää lisätään liian nopeasti.
”500 kiloa painavalle hevoselle maksimi määränä pidän 4-5 dl päiväannosta. Herkästi viljapohjaisiin rehuihin reagoivan hevosen ruokintaan voidaan lisätä öljyä ja siten vähentää sokeri- sekä tärkkelyspitoisten rehujen käyttöä energianlähteenä. On kuitenkin hyvä muistaa, että öljystä saatava energia luokitellaan ns. hitaaksi energiaksi, kun taas sokeri- ja tärkkelyspohjaiset rehut nopeaksi energiaksi. Hevonen, jolta odotetaan räjähtävää suoritusta, ei välttämättä siis hyödy öljystä energianlähteenä samoin kuin tärkkelyksestä. Onneksi meidän ei tarvitse kuitenkaan valita joko tai, vaan pystymme laatimaan ratkaisuja, joissa hyödynnämme eri raaka-aineiden edut käyttäen esimerkiksi sekä vilja- että öljypohjaisia ratkaisuja samanaikaisesti.
- Miten huomioida verensokerin tasaisuus kilpailupäivänä?
Jotta hevosen elimistön verensokeri pysyisi mahdollisimman tasaisena suorituksen aikana, tulisi suoritusta ennen tarjota vain rehuja, joiden yksinkertaisten hiilihydraattien, kuten sokerien ja tärkkelyksen pitoisuudet ovat alhaisia. Esimerkkinä, viljojen tai viljapohjaisten väkirehujen käyttöä tulisi välttää 4 - 5 tuntia ennen suoritusta. Hevoselle kannattaa kuitenkin tarjota vapaasti vettä sekä karkearehua aina suoritushetkeen asti, jotta vältetään tyhjällä mahalla työskentelyä. Karkearehua tulee olla myös heti tarjolla suorituksen jälkeen.
- Miten ennaltaehkäistä rasituksen aiheuttamat vammat ruokinnalla?
Yksikertainen, tasapainoinen ja riittävästi ravintoaineita sisältävä ruokinta! Tiedetään, että esimerkiksi pitkäaikaiset puutostilat vaikuttavat negatiivisesti hevosen tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen sekä kehitykseen. Jos ravinnosta itsessään jo uupuu välttämättömiä ravintoaineita, ei terapeuttisten ja korjaavien tuotteiden käytöstä välttämättä ole hyötyä. Toinen seikka on energian sekä valkuaisen optimointi ruokinnassa. Hevoselle riittävä energian- ja valkuaisen määrä ovat erittäin tärkeitä, jotta hevonen jaksaa keskittyä suoritukseen, ja jotta lihaskunnon kehitys sekä ylläpito on mahdollista. Herpaantunut keskittymiskyky tai liikaenergia ovat yleisiä syitä tapaturmille. Myös vitamiinien sekä hivenaineiden puutokset voivat vaikuttaa negatiivisesti hevosen suorituskykyyn sekä kestävyyteen. Ruokinnalla on merkitystä!
Kilpahevosen tuotepaletti:
CdG Organic Magnesium 750, 37,50 €
