Kauan odotettu laidunkausi on täällä! Vapauden ja vihreän ruohon hurmassa on kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota muutamiin asioihin, sillä kevätnurmen syöminen kasvattaa mm. kaviokuumeen ja insuliiniresistenssin sekä ähkyn riskiä siirryttäessä sisäruokinnasta vihreille laitumille.
Heinästä laitumelle siirtyessä riskin muodostavat kuivaheinään tottuneen hevosen ruokavaliomuutos tuoreeseen ruohoon, joka sisältää sokeria ja tärkkelystä kuivaa heinää huomattavasti enemmän. Laitumella syödyn ravinnon määrä myös herkästi nousee sisäruokintakautta suuremmaksi. Sokerin ja tärkkelyksen on todettu altistavan hevosia sekä ähkylle että kaviokuumeelle. Tuoreessa ruohossa sokeria ja tärkkelystä on glukoosin, fruktoosin, fruktaanin ja sakkaroosin muodoissa. Tuoreen nurmen sokeripitoisuus vaihtelee mm. kasvilajikkeiden mukaan, mutta myös nurmen kasvuasteen ja jopa vuorokaudenajan mukaan.
Muista varovaisuus laitumelle laskussa
Älä siis koskaan päästä hevosta laitumelle pitkäksi aikaa ilman varovaista totuttelua tuoreeseen ruohoon. Laiduntamiseen totuttaminen on tehtävä aina vähitellen, syödyn ruohon määrää pikkuhiljaa kasvattaen. Suurimmillaan sokereiden ja tärkkelyksien määrä on juuri keväällä ja siksi niiden hevosten kanssa, joilla on alttiutta reagoida hiilihydraattien muutokseen, on oltava erityisen varovainen laitumelle siirtymisen kanssa ja niiden laidunaikaa on ensimmäisten viikkojen aikana syytä rajoittaa huolellisesti. Silti varovaisuus on tarpeen kaikkien hevosten kanssa, sillä muutos hevosen ruuansulatukselle on suuri. Moni omistaja ei uskokaan, kuinka paljon hevonen voi jo muutaman tunnin sisällä ahnehtia laidunruohoa. Joidenkin tutkimusten mukaan tietyt ponirodut pystyvät jo kolmen tunnin aikana syömään noin 40 % koko vuorokauden rehuntarpeesta.
Nyrkkisääntönä voidaan sanoan, että laidunruohon vanhetessa hiilihydraattien määrä yleensä alenee kasvin kuitupitoisuuden kasvaessa eli ruohon korsiintuessa. Keskikesän laidunruoho on hevosille turvallisempaa kuin kevään ja alkukesän nuori nurmi. Varovaisuutta on silti syytä noudattaa, sillä nurmen sokereiden määrään vaikuttaa moni ympäristöllinen asia. Ruohotutkimuksen mukaan sokeripitoisuuden on todettu olevan matalin iltaisin ja korkeimmillaan keskipäivällä. Kaviokuumeherkille hevosille ilta ja yö ovat siis turvallisinta laidunaikaa. Moni hevosenomistaja huomaa, että ns. laidunpöhö on suurimmallaan ensimmäisten viikkojen aikana ja helpottaa monella hevosella laidunkauden edetessä.
Riskit hevoskohtaiset
Jos hevosella on kaviokuumetausta, tai sillä on todettu insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä, on kaviokuumeen riski laidunkaudella suuri. Tällaisilla hevosilla laidunnusta on syytä välttää kokonaan ja ruokkia hevosta koko vuoden ajan karkearehuilla, joista on tutkittu sokeripitoisuus.
Lihavuuskuntoa kannattaa tarkkailla kaikilla laiduntavilla hevosilla koko kesäajan. Hevosta ei tulisi päästää liiallisesti lihomaan laitumellakaan ja säännöllinen lihavuuskunnon arviointi kannattaa ottaa tavaksi. Hevosen säännöllinen liikuttaminen laidunkaudenkin aikana ylläpitää siis hevosen terveyttä ja hyvinvointia ja vähentää terveysriskejä. Täydellistä pyöristymisen estämistä voi olla vaikea laidunaikana estää, mutta viimeistään syksyllä olisi hyvä päästä kesäkiloista eroon terveysongelmien välttämiseksi.
Aineenvaihdunnan tukeminen ruokintamuutosten yhteydessä
Hevosen ravinnon muuttuminen kuivatusta heinästä tuoreeseen ruohoon on suuri muutos hevosen herkälle ruuansulatusjärjestelmälle. Muutosta voi pyrkiä helpottamaan vihreään totuttamisen lisäksi hevosen aineenvaihduntaa ja ruuansulatusta tukevilla täydennysrehuilla. Esimerkiksi tietyt yrtit ja lisäravinteet voivat auttaa elimistön normaalia aineenvaihduntaa, insuliiniherkkyyttä ja sokerien pilkkomista ja siten vähentää laidunkauden alkuun liitettyjä terveysvaaroja. Esimerkiksi B-vitamiinit (oluthiiva), kivennäisaineet ja antioksidantit ylläpitävät elimistön insuliiniherkkyyttä ja vähentävät mm. tärkkelys-ja sokeripitoisesta ravitsemuksesta johtuvien sairauksien riskiä. CdG:n uutuustuote Anti-lami on suunniteltu tukemaan hevosen aineenvaihduntaa ruokintamuutosten yhteydessä sekä laiduntamiseen totuttamisessa.
Lähde: Hevostietokeskus
