Erilaiset hengitysteiden sairaudet ja ongelmat ovat yleisiä. Hevosten hengitystiet ovat pölyherkkiä ja urheiluhevoset kärsivät usein erilaisista hengitysteiden infektioista. Hevosten hengitystiesairauksien yleinen oire on yskiminen. Yskimistä aiheuttavat tyypillisesti erilaiset alahengitysteiden eli henkitorven, keuhkoputkien ja keuhkojen sairaudet ja ärsytystilat.
Erityisesti syksy altistaa erilaisille virustaudeille sekä allergiaperäisille hengitystieongelmille. Virusinfektiota (influenssa, herpes, virusarteriitti) voi toki esiintyä ympäri vuoden. Influenssaan liittyy usein muitakin oireita, kuten kuumeilu. Varsoilla ja nuorilla hevosilla suolinkaisten toukkien vaellus keuhkokudoksessa voi aiheuttaa yskäoireita ja joskus syynä ravihevosilla voi olla verenvuoto keuhkoihin.
Yskimisellä hengitystiet yrittävät puhdistautua ja päästä eroon haitallisista tekijöistä. Yskän voi laukaista useat eri tekijät: esimerkiksi allergiset reaktiot, lisääntynyt limaneritys, hengitysilman mukana hengitysteihin kulkeutuvat pölyhiukkaset ja muut epäpuhtaudet tai kylmän tai kuuman ilman hengittäminen. Myös tulehdusvälittäjäaineiden vapautuminen ja hengitysteiden pintasolukon irtoaminen virus- ja bakteeritulehduksissa voivat toimia yskää laukaisevina tekijöinä. Monissa tulehduksellisissa hengitystiesairauksissa herkkyys yskimiselle lisääntyy1.
Vaikka yskän perimmäisenä tarkoituksena onkin puhdistaa hengitysteitä ja poistaa sieltä haitallisia tekijöitä, voi voimakas ja etenkin pitkään jatkunut yskä olla myös haitallista hevoselle. Yskiminen on hevoselle fyysisesti rankkaa ja epämiellyttävää. Rajuissa tapauksissa voimakas yskiminen voi jopa heikentää elimistön hapensaantia3.
Yskän syyt selvitettävä
Yskän syitä lähdetään usein selvittämään taustietojen avulla: kauanko yskä on jatkunut, milloin tai millaisissa tilanteissa hevonen erityisesti yskii, onko muita oireita, kuten kuumetta tai sierainvuotoa, ja onko muilla tallin hevosilla samankaltaisia oireita. Jo näiden tietojen perusteella pystytään usein päättelemään, onko kyseessä tulehdus vai kenties hengityselinten reaktio joillekin ärsyttäville tekijöille.
Tutkimuksissa usein kuunnellaan hengitysäänet, otetaan verinäytteitä, hengitysteitä voidaan tähystää tai keuhkoille voidaan suorittaa ultraäänitutkimus tai ottaa röntgenkuvat. Useimmiten jo verinäytteet ja tähystys riittävät diagnoosin tekemiseksi.
Yskä voi olla yliherkkyysreaktio
Allerginen reaktio hengitysteissä johtaa limanmuodostumiseen, pienten keuhkoputkien paksuuntumiseen ja supistumiseen. Lima ärsyttää hengitysteitä ja laittaa hevosen yskimään. Mikäli yskivällä hevosella ei ole kuumetta, ja jos tallissa vain yksittäinen hevonen oirehtii, voidaan yskän syyksi usein epäillä allergiaperäistä syytä.
RAO (ennen kutsuttu puhkuri) on hevosen keuhkosairaus, joka muistuttaa ihmisen astmaa. Astman yleisin aiheuttaja hevosella on hengitysilman epäpuhtaus (mm. heinäpöly, homeitiöt). Astmasta kärsivän hevosen hengitystiet ylireagoivat näihin ärsykkeisiin ja alkavat muodostaa normaalia enemmän limaa. Keuhkoputket menevät spasmiin akuutin astmakohtauksen ollessa päällä ja pidemmän ajan kuluessa keuhkoputkien seinämät voivat muotoutua5.
Sairaus on tavallisempi hieman vanhemmilla hevosilla. Oireita ovat pitkäkestoinen yskä, sierainvuoto, suorituskyvyn aleneminen ja työläs hengitys. Sairauden edetessä hevoset voivat laihtua. Astma voi aiheuttaa hengitysteiden tukkeutumista hetkellisesti tulehdussolujen ja liman kertyessä pieniin keuhkoputkiin ja keuhkoputkien seinämien supistumisen seurauksena. Kuten ihmisillä, myös hevosilla sairaudesta on eri asteita, osalla se on lievempi ja osalla vakavampi. Sairauden taustalla on yliherkkyysreaktio pölyille ja homeille3.
Oireet ovat yleensä voimakkaammat talvisin, kun hevosta pidetään enemmän sisällä ja oireet helpottavat kesällä ulkona. RAO-termi pitää sisällään myös kesälaitumella esiintyvän muodon, jossa hevonen on allerginen siitepölyille tai pölyäville tarhoille tai kentille. Huolimatta epidemiologisten tutkimusten puuttumisesta, useat tutkijat ovat raportoineet virusinfektion ja puhkurin yhteydestä. Virusinfektion aikana voi hevoselle tulla puhkurityyppisiä oireita, jotka voivat mennä ohi tai virusinfektio voi laukaista hevoselle puhkurin4.
Oireet voivat olla aluksi yskähtelyä aamuisin, rasituksen alussa, syödessä tai juodessa. Pidemmälle edenneessä pölyallergiassa oireena ovat: yskä, usein vaalea sierainvuoto, pumppaava hengitys ja pahassa hengenahdistuksessa sieraimet voivat laajentua. Uloshengityksessä voi kuulua vinkunoita ja rohinoita. Tyypillinen piirre on, että oireet helpottavat, kun hevonen laitetaan hyvään talli-ilmaan tai laitumelle. Oireet ovat yleensä pahemmat talvella, kun hevonen on enemmän sisällä ja tallin ovia pidetään kiinni4.
Diagnoosi tehdään tyypillisten oireiden, keuhkojen auskultaation ja tähystyksen yhteydessä otettavien huuhtelunäytteiden perusteella.
Astma on krooninen sairaus, jota hoidetaan kortikosteroideilla ja hengitysteitä avaavilla lääkityksillä. Potilaat saattavat vaatia ylläpitolääkitystä pienellä annoksella oireiden kurissa pitämiseksi. Tautia ei voida parantaa, mutta olosuhteilla voidaan pyrkiä pitämään hevonen oireettomana3.
Oleellisinta astman hoidossa onkin juuri olosuhteiden parantaminen. Hevosen tulisi olla mahdollisimman paljon ulkona hyvässä ilmassa ja talli-ilman laatuun tulee kiinnittää huomiota. Pahimmillaan hevonen oireilee jo oltuaan muutaman minuutin tallissa. Taudista tunnetaan myös niin kutsuttu kesämuoto, jonka hoidossa oleellista on pitää hevonen pois pölyävistä tarhoista, missä se oireilee. Tallin lattian lakaisua ja siivousta ei tulisi tehdä hevosten ollessa sisällä. Heiniä ja kuivikkeita tulisi säilyttää muualla kuin karsinoiden läheisyydessä. Heinät tarjotaan hevoselle maasta. Kuiva heinä suositellaan kasteltavaksi pölyn määrän vähentämiseksi. Vaihtoehtoisesti hevoselle syötetään vain vähemmän pölyävää säilörehua. Kuivikkeiksi suositellaan puuhaketta, paperisilppua tai turvetta, olkikuivitusta tulee välttää3.
Inflammatory airway disease, IAD eli tulehduksellinen hengitystiesairaus muistuttaa oireiltaan puhkuria. Taudinkuvat eroavat toisistaan siinä, että IAD- potilailla ei tavata vaikeutunutta hengitystä. Sairastuvat hevoset ovat usein nuorempia kuin puhkurihevoset. Nykykäsityksen mukaan IAD voi kehittyä puhkuriksi, mikäli tilaa ei tunnisteta ja hoideta ajoissa. Pölylle ja homeille herkistymisen lisäksi taudin taustalla voi olla pitkittynyt bakteeri- tai virusinfektio tai keuhkoverenvuoto3.
Pelätty kuljetuskuume
Aikuisen hevosen vakavin bakteeriperäinen alahengitysteiden tulehdus on niin kutsuttu kuljetuskuume. Hevosten hengitysteiden normaali puhdistuminen vaatii sen, että hevonen pitää päätään alhaalla. Kuljetusautojen ilmanvaihto voi olla riittämätöntä ja hevoset sidotaan usein kuljetuksen ajaksi päästään kiinni, jolloin hengitysilman mukana kulkeutuvat bakteerit saavat enemmän aikaa lisääntyä keuhkoissa.
Kuljetuskuumeen oireina voi yskän ja kuumeen lisäksi ilmetä usein pahanhajuista sierainvuotoa ja hengitysvaikeuksia.Tauti on pahimmillaan hengenvaarallinen ja lämmönnousuun ja yskähtelyyn kuljetuksen jälkeen tuleekin suhtautua vakavasti.
Harvinaisempia yskän aiheuttajia ovat keuhkojen vierasesineet tai kasvaimet, jotka ärsyttävät hengitysteitä. Hevosen ylähengitysteiden sairauksista yskää voivat aiheuttaa kurkunpään alueen ongelmat, joista yleisin on hinkukurkku. Myös erilaiset bakteeri- tai sienitulehdukset voivat aiheuttaa yskää joko kuumeen kanssa tai ilman3.
Milloin hoitoon?
Hoitoon hakeutumiseen pätevät samat säännöt kuin ihmiselläkin. Yskivää hevosta voi seurata jonkin aikaa, jos sen yleistila on hyvä, ja sillä oletetaan olevan esim. virusinfektion. Mikäli yskä ainoana oireena jatkuu reilusti yli viikon ja haittaa hevosen suoritusta, kannattaa ainakin keskustella eläinlääkärin kanssa mahdollisista tutkimuksista. Jos hevosella on voimakkaita yleisoireita, kuten kuume ja syömättömyys, on syytä ottaa yhteys eläinlääkäriin pikaisesti1.
Talli-ilman laatu on oleellinen hengitysteiden terveydelle
Tallin sisäilman laatu vaikuttaa sekä hevosten että tallissa työskentelevien ihmisten hengitysteiden terveyteen ja vastustuskykyyn. Kylmässä ilmastossa korsirehu- ja kuivikevalinnoilla on iso merkitys, koska hevoset viettävät paljon aikaa sisällä. Tallia rakennettaessa tai remontoitaessa ilmanvaihto pitää tietysti suunnitella huolellisesti, mutta myös arkisilla rutiineilla ja yleisellä siisteydellä on vaikutusta siihen, miten paljon epäpuhtauksia talli-ilmaan jää1.
Astmasta kärsivää hevosta tulisi pitää mahdollisimman paljon ulkona. Hyvällä talli-ilmalla on silti ratkaiseva merkitys. Vaikka hevonen saisi olla koko päivän (12 tuntia) ulkona, tulee sisälläoloaikaa silti 12 tuntia, mikä on pitkä aika olla tallissa, jos hevonen siellä herkistyy pölylle. Parasta olisi, jos hevonen saisi olla aina ulkona4.
Liikunta irrottaa limaa, joten liikunta on sallittua, jos hevosella ei ole akuuttia hengenahdistuskohtausta. C-vitamiinilla on todettu olevan hyviä vaikutuksia hengitystievaivoissa, joten C-vitamiinilisää voi kokeilla ruokinnassa. Omega-3- rasvahapoilla on tulehdusta vähentävää vaikutusta. Niitä saa pellava,- hamppu- ja rypsiöljystä4.
Lähteet:
1 Rauman Jenni, Koponen Johanna. 2019: Alentuneen suorituskyvyn arvioiminen eläinlääkinnällisesti
Hevostietokeskus ry| www.hevostietokeskus.fi
3 https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/ota-hevosen-yska-vakavasti
4 https://www.heppalaakari.fi/astma-rao/
5 https://www.equivet.fi/hevosen-astma/
