Hevosen suoliston mikrobiomin on osoitettu vaikuttavan moniin hevosten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin tekijöihin kuten käyttäytymiseen, ruoansulatuskanavan terveyteen sekä vastustuskykyyn. Mutta miksi mikrobiomilla on niin voimakas ja kokonaisvaltainen vaikutus? Tutkijoiden mukaan se johtuu mikrobiomin monista tärkeistä yhteyksistä hermostoon ja immuunijärjestelmään.
Hevosen mikrobiomin perusteet
Hevosen suoliston mikrobiomi viittaa maha-suolikanavan mikrobiotan geneettiseen materiaaliin eli ruoansulatuskanavassa elävien mikro-organismien monimuotoiseen populaatioon, kertoo Liz Schatz, DVM, ja eläinlääkintäasioiden vanhempi asiantuntija. Näitä suoliston mikro-organismeja ovat mm. bakteerit, jotka hajottavat kuituja ja proteiineja, ja tuottavat B-vitamiineja ja K-vitamiinia; sienet, jotka hajottavat kuituja; alkueläimet ja arkeat, jotka tuottavat metaanikaasua; sekä viruksia ja loisia.
Mikrobiomi on jokaisella hevoselle ainutlaatuinen ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät kuten ruokavalio, ikä, ilmasto, hoito, mahdolliset sairaudet, kuten metabolinen oireyhtymä, stressi ja lääkkeet. ”Valitettavasti ymmärryksessä hevosen mikrobiomista on vielä melko suuria aukkoja ja kysymyksiä. Ihmislääketieteessä on kuitenkin jo todettu, että hyvin monet sairaudet liittyvät mikrobiomin muutoksiin”.
Mikrobiomi ja hevosen terveys liittyvät yhteen
Yksi merkityksellisemmistä maha-suolikanavan mikrobiomiin liittyvistä seikoista liittyy siihen, että mikrobiomi kytkeytyy suoli-aivo-akseliin.
"Tämä tarkoittaa, että hermosto-, immuuni- ja endokriiniset järjestelmät ovat kaikki yhteydessä suoliston mikrobiomiin, ja että ruoansulatuskanavan muutoksilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia", Schatz sanoi.
Muutokset mikrobiomissa voivat johtaa käyttäytymisen muutoksiin, kuten ahdistukseen, säikkymisiin ja jopa stereotypioihin kuten imppaamiseen tai kutomiseen. Henkinen stressi voi vaikuttaa myös mikrobiotaan ja aiheuttaa noidankehän.
Vaikutukset hevosen immuniteettiin
"Seitsemänkymmentä prosenttia kehon immuunijärjestelmästä on ruoansulatuskanavassa, erityisesti lymfaattisessa järjestelmässä, joka on immuunijärjestelmän supervalta", sanoi Schatz. "Kaikki, mikä muuttaa ruoansulatuskanavaa, voi vaikuttaa immuunijärjestelmään ja sitä kautta hevosen terveyteen."
Esimerkiksi hevosilla, joilla on hevosen metabolinen oireyhtymä (EMS), on suoliston mikrobiomit, jotka eroavat mikro-organismien monimuotoisuudessa terveisiin hevosiin verrattuna.
"Mikrobiomin vajavuus saattaa osaltaan heikentää immuunivastetta, jota näemme esimeriksi EMS-sairaudesta kärsivillä hevosilla, mutta paljon enemmän tutkimusta tarvitaan tarkempien johtopäätösten tekemiseksi", Schatz sanoi.
Tällä hetkellä pyritään jatkuvasti tunnistamaan erilaisia uusia ruoansulatuskanavassa esiintyviä mikrobityyppejä sekä löytämään entistä parempia tapoja saada hevosista näytteitä.
"Meidän on ymmärrettävä paremmin mikrobiomi-suoli-aivo-akseli ja ymmärrettävä paremmin immuniteetin vaikutukset tiettyjen sairauksien suhteen", Schatz sanoi.
Tämä mahdollistaisi sen, että tiettyjä sairauksia voitaisiin mahdollisesti parantaa tukemalla mikrobiomia.
Mikrobiomia tukevia ainesosia ovat mm.
Prebiootit: ainesosat tai lisäravinteet, jotka ruokkivat ruoansulatuskanavan hyödyllisiä bakteereja. Probiootit eli elävät mikro-organismit, jotka tuottavat terveydellistä hyötyä isännälle, kun niitä annetaan riittävinä pitoisuuksina. Prebiootit ovat yleensä imeytymättömiä ravintokuituja, jotka edistävät yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa. Bakteerikannan tarkoituksena on tukea suolistoflooraa ja sitä kautta terveyttä. Hyviä prebiootteja ovat mm. inuliini ja voikukanjuuri.
Probiootit: ovat puolestaan sisältävät eläviä, suolistossa luontaisesti esiintyviä mikro-organismeja, kuten maitohappobakteereja (lähinnä Lactobacilli ja Bifidobacteria), hiivoja (Saccharomyces boulardii ja saccharomyces cerevisiae tai sieniä. Ne valtaavat suolistossa elintilaa taudinaiheuttajabakteereilta, koska ne kilpailevat samasta elintilasta haitallisten bakteereiden kanssa, tuottavat niiden lisääntymistä estäviä aineita, edistävät paikallisia immuunivasteita ja muuttavat suoliston kasvuympäristöä patogeenibakteereille epäedulliseen suuntaan.
Postbiootit: ovat bakteerien aineenvaihduntatuotteita, toisin sanoen se mitä jää jäljelle kun probioottiset bakteerit fermentoivat prebiootteja. Tähän ryhmään kuuluu mm. vitamiineja kuten K-vitamiini ja B-vitamiinit, lyhytketjuisia rasvahappoja, peptidejä, entsyymejä, aminohappoja sekä erilaisia polysakkarideja. Suoliston bakteerit ja aivot keskustelevat postbioottien välityksellä.
Muutama esimerkki postbiooteista ja niiden tehtävistä:
• Lyhytketjuiset rasvahapot (mm. butyraatti, asetaatti ja propionaatti)
Lyhytketjuisista rasvahapoista erityisesti butyraatti toimii suolen limakalvolla sijaitsevien epiteelisolujen ravinnon lähteenä ja sen on osoitettu edistävän suolen pinnan eheyttä ja liman eritystä, hilliten tulehdusta. Lisäksi butyraatin ja muiden lyhytketjuisten rasvahappojen on osoitettu edistävän aivoterveyttä.
• Hermovälittäjäaineet
Suolistobakteerit vaikuttavat myös aivojen ja hermoston toimintaan suoli-aivoyhteyden kautta tuottamalla hermovälittäjäaineita kuten GABAa, serotoniinia, dopamiinia, katekoliamiinia ja asetyylikoliinia. Erityisesti lactobacillus-ryhmän bakteerien on osoitettu tuottavan runsaasti kyseisiä välittäjäaineita.
• Peptidit
Bakteerien tuottamien peptidien kirjo on laaja, ja niillä on runsaasti erilaisia tehtäviä elimistössä. Kiinnostusta herättää mm. antimikrobiset ja antiviraaliset peptidit, jotka toimivat taudinaiheuttajia vastaan. Tutkimuksia on käynnissä mm. siitä voisivatko antimikrobiset peptidit, bakteriosinit, tarjota ratkaisun lisääntyvään antibioottiresistenssiin. Muramyl dipeptidi-nimistä postibiootin puolestaan on osoitettu parantavan insuliiniherkkyyttä.
• Eksopolysakkaridit (EPS)
Erityisesti maitohappobakteerien tuottamat eksopolysakkaridit ovat niin ikään tutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Maitohappobakteerien tuottamilla eksopolysakkarideilla on havaittu olevan mm. antikarsinogeenisia, immuunisääteleviä ja antioksidanttisia vaikutuksia.
"Näistäkin tarvitaan lisää tutkimusta, joten paras tapa tukea oman hevosen mikrobiota juuri nyt on minimoida stressi, maksimoida laitumellaoloaika, tarjota laadukasta ja monipuolista rehua ja tehdä ruokavaliomuutoksia hitaasti kaiken ruokinnan, myös heinän osalta", Schatz sanoi.
Lähde: The Horse.com
2024 virtual EquiSummit conference, Dec. 3-4.2024
