Moni omistaja on siirtynyt ruokkimaan koiraansa luonnollisella raakaruualla. Monelle koiralle tällainen kokonaisvaltainen raakaruokavalio eli BARFaaminen toimii optimaalisesti, mutta kaikille se ei sovi. Joillekin valmiit ruuat sopivat paremmin, ja joillekin toimii parhaiten näiden kahden yhdistelmä. Mutta mitä raakaruokinta oikeastaan tarkoittaa ja miten sen saa toimimaan?
Raakaruokinnalla tarkoitetaan ruokintaa, jollaista koiriemme esi-isät ovat luonnossa eläessään syöneet. Luonnossa villieläimet eivät välttämättä aina saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita, ja siksi koirien raakaruokavaliota täydennetään usein lisäämällä ruokavalioon aineksia, jotka täydentävät elimistön ravinnontarpeita ja mahdollisia puutoksia. Kantavana ajatuksena raakaruokinnassa on, että koiralle tarjotaan kaikki ravintoaineet luonnonmukaisessa muodossa ja luonnollisista lähteistä. Ruokinnan perustana ovat raaka liha, rasvat, sisäelimet, kala, lihainen luu- ja rustomateriaali sekä jauhetut kasvikset, marjat ja muut tarpeen mukaan annettavat lisät. Raakatuotteita, kuten jauhelihoja, voidaan käyttää lisänä myös muissa ruokintamuodoissa.
Nykysuositusten mukaisesti raakaruokinnassa selvästi alle puolet ruokavaliosta koostuisi raaoista lihaisista luista (20-50 %) ja suurin osa erilaisista lihoista, sisäelimistä, rasvasta sekä kasviksista ja muista eläinkunnan tuotteista (50-80 %). Herkkävatsaisille, maksa- ja munuaisvaivoista kärsiville sekä aktiivisille ja/tai paljon liikkuville koirille hyvälaatuiset haudutetut hiutaleet, suurimot tai siemenrouheet voivat sopia hyvin osaksi ruokavaliota ruuansulatuksen tueksi. Myös vähemmän proteiinia tarvitseville koirille voidaan lisätä ruokavalioon tarpeen mukaan hyvin sulavia hiilihydraatteja korvaamaan osa lihoista. Tällaisia ovat hyvin kypsennetyt kaura, ohra, hirssi, tattari, riisi ja quinoa sekä runsaasti kuitua, rasvahappoja ja proteiinia sisältävät hamppu ja chia. Kasvikset voivat olla melkein mitä vain, hyviä ja helppoja ovat mm. nokkonen, punajuuri, porkkana ja erilaiset marjat. Näistä monet sopivat myös allergisille koirille. Myös rasvat ovat koiralle tärkeitä, mutta paitsi koiran aktiivisuus, myös lihavuuskunto vaikuttavat siihen, miten paljon rasvaa kannattaa ruokavalioon sisällyttää. Rasvan määrän lisääminen kasvattaa myös elimistön E-vitamiinin tarvetta.
Yksilöllinen ruokaympyrä ja kakkakontrolli
Prosessoimattomista raaka-aineista koostettava ruokavalio mahdollistaa erinomaisesti myös lemmikin yksilöllisten tarpeiden huomioinnin. Raakaruoka on monelle koiralle maistuvaa ja siitä saattaa olla apua esimerkiksi ruoka-aineallergioiden hillitsemiseen tai suolisto-ongelmia ratkottaessa. Se, kannattaako ruokavalio muuttaa kertaheitolla vai pikkuhiljaa, riippuu mm. siitä, kuinka herkkävatsainen koira on ruokien muutoksille, ja kuinka monipuolinen sen aikaisempi ruokavalio on ollut.Raakaruokintaa suunnitellessa tulee huomioida koiran yksilölliset tarpeet, mutta myös koiran ikä, aktiivisuus, ravitsemuskunto ja käyttötarkoitus. Ruokintamäärissä tulee aina huomioida mm. koiran energiantarve, liikunnan määrä, mahdolliset sairaudet ja yleiskunto.
Koiran vatsan toiminta kertoo paljon ruokavalion tasapainosta erityisesti lihojen ja luiden osalta. Ulosteen tulee olla kiinteää ja tummaa tai melko tummahkoa, määrältään maltillista eikä ulostamisen tule olla vaikeaa. Kova vatsa kertoo ruokavalion ja ruuansulatuksen epätasapainosta. Löysä uloste tai jopa ripuli, vaalea, jauhomainen tai mureneva uloste viestittävät samaa. Suoliston ja ruuansulatuselimistön hyvä kunto on merkittävä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia, sillä ravinteiden imeytyminen vaikuttaa suoraan koko elimistön toimintakykyyn. Vatsantoimintaan ja ruuansulatukseen vaikuttavat myös mm. nesteiden määrä, liikunta ja sekä erilaiset stressireaktiot. Kehon tarpeet voivat muuttua esimerkiksi iän, hormonitoiminnan, stressitekijöiden tai vaikka vuodenajan mukaan, joten siksi koiran vointia ja kuntoa on syytä tarkkailla säännöllisesti.
Lue lisää raakaruokinnan yhteydessä käytettävistä ravintolisistä…
