-
Ticon monet ongelmat saivat selityksen IBD-diagnoosilla
Kolme vuotta sitten Virosta tuotu, nyt 10-vuotias lupaava ja laadukas nuori urheiluhevonen Tico on espoolaisen Jenni Ekin ensimmäinen oma hevonen, jonka kanssa alkutaival on ollut täynnä vaivoja ja murheita. Mm. huono eteenpäinpyrkimys, pysähtely ratsastuksessa, työläs laukka, pukittelu, ongelmat etukavioissa ja useat ähkyilyt aiheuttivat useita épätoivon hetkiä, eikä treenaaminen ikinä päässyt kunnolla käyntiin. Lopulta moninaisille oireille saatiin selitys ja syy.
Osa oireista viittasi virtsakiviin, jotka hoidettiin. Sitten hoidettiin ja huollettiin etujalkoja ja etujalkojen kavioita. Hetken näytti paremmalta, mutta sitten vaivat palasivat entistä pahempina, eikä hevonen halunnut lopulta liikkua ollenkaan. Koskaan ei päästy treenaamaan kokonaista kuukautta putkeen. Monista eläinlääkärikäynneistä huolimatta ratkaisua ei tuntunut löytyvän. Monet oireet viittasivat ortopedisiin vaivoihin ja ontumatutkimuksessa Tico ontui, joten seuraavaksi piikitettin SI-niveltä. Turhaan. Lopulta Ticon vointi huononi niin paljon, että se sai ähkyn. Tämän jälkeen päätettiin ultrata suoli ja ottaa samalla koepala ja viimein ongelmiin saatiin myös syy: IBD eli suolistotulehdus.
”En todellakaan osannut yhdistää näitä monia eri oireita mihinkään tautiin, eikä kukaan ammattilainenkaan ollut ikinä maininnut mistään sellaisesta. Ajattelin aina, että vaikea laukka johtuu omista taidoistani sekä hevosen kunnon ja voiman puutteesta. Kuinka väärässä olinkaan”, Jenni toteaa.
”Lähes kaikki erilaiset vaivat ja oireet vuosien varsilla ovat liittyneet tähän, vaikka ikinä ei Ticolla ollut löysää vatsaa tai muuta reagointia vatsan tai suoliston alueelle, eikä se koskaan reagoinut satuloidessa, mikä tällä diagnoosilla tuntuu melko omituiselta”, Jenni pohtii.
Diagnoosi oli Ticon pelastus
Oli suuri helpotus kun, oireille vihdoin saatiin syy ja selitys. Tästä alkoi myös lääkitys ja ruokinnan muutos. Lääkkeenä syötiin Equipred vet-kortisonia sekä Antepsinia. Kortisonikuuri voi aiheuttaa kaviokuumeriskin, eikä silloin suositella hikoilua, joten taas oli Ticolla ohjelmassa vain kävelyä, kunnes vähän myöhemmin tuli lupa hölkkään.
”Ensimmäinen lääke auttoi jonkun verran, mutta sitä piti vielä jatkaa vahvemmalla lääkkeellä. Samalla syötettiin myös mahahaavalääkekuuri, sillä usein IBD ja mahahaava kulkevat käsikädessä. Lääkkeet kyllä tepsivät, mutta oireilu loppui kokonaan vasta keväällä tallinvaihdon jälkeen. Uudella tallilla Tico viihtyy paljon paremmin ja stressitekijät ovat minimissään”, Jenni toteaa.
Eläinlääkäri Jonna Jokisalo oli todennut, etteivät allergiatestit ovat kovin luotettavia ja Ticollakin näkyi allergiapaneelissa vain hiiva, vaikka tulehduksen ollessa päällä testin olisi pitänyt näyttää useita eri ainesosia. Hiivan lisäksi pannaan meni sinimailanen, mikä on yksi yleisimpiä allergioiden aiheuttajia hevosilla. Mitään säkkirehuja ei Ticolle enää uskalleta antaa, sillä ne sisältävät useita erilaisia ainesosia ja erityisesti pelleteissä käytetään myös sidosaineita, jotka voivat allergisoida. Mitä sitten syöttää heinän lisäksi hevoselle, jonka pitäisi jaksaa myös liikkua ja treenata?
”Saimme apua Chia de Gracialta ja Ticon ruokintaan lisättiin kotimainen hamppu ja pellavaöljy, CdGFlax. Näillä on jatkettu nyt tähän päivään asti hyvin tuloksin, joten tässä myös pysytään. Hamppu on vähäsokerinen ja -tärkkelyksinen, mutta sisältää runsaasti kuitua ja monipuolista valkuaista sekä hyviä rasvoja. Ticon mielestä se on ihan parasta herkkua ja hörinän kuulee tallin toiseen päähän asti, kun se kuulee hamppupussin rapinan!”, Jenni nauraa. Myös Jokisalo oli suositellut ruokintaan hamppua.
Lisäksi otettiin nestemäinen vitamiini- ja kivennäislisä, melassileike juomisen edistämiseen sekä sisäruokintakaudelle luonnollinen E-vitamiini CdGE. E-vitamiini on tärkeä kaikille hevosille sisäruokintakauden aikana.
”Pellavaöljyn ja hampun yhdistelmä on auttanut myös Ticon kuivaan ihoon ja karvan laatuun, jotka olivat kärsineet suolistotulehduksen aikana. Kesällä harjan ja hännän hilseillessä sekä kylkikarvojen kuluessa syötin Ticolle myös kuurin CdG:n orgaanista sinkkiä. Selvästi olikin sinkin puute, sillä ongelmat hävisivät kokonaan.”
Viime kesänä Jenni ja Tico pääsivät vihdoin hyppäämään ja vähän kilpailemaankin, lopultakin kaiken odotuksen jälkeen! Tico on nyt elämänsä kunnossa ja ratsukko on päässyt yhdessä nauttimaan elämästä. Syksyllä Ticoa kohtasi vielä yksi takaisku, kun toinen silmä jouduttiin poistamaan, mutta siitäkin on selvitty, jopa ilman suolistotulehduksen aktivoitumista!
”IBD ei tällä hetkellä vaikuta negatiivisesti elämäämme, mutta takaraivossa se on aina. Onneksi osaan nykyään tunnistaa pienetkin oireet, joten tarvittaessa pystymme reagoimaan nopeasti. Syksy on usein pahinta aikaa IBD-hevosille, joten silmänpoiston jälkeen syötin varmuudeksi Antepsin-kuurin ja toistaiseksi näyttää hyvältä. Uskon, että kun Ticon elämässä stressi on minimissään, ruokinta ja liikunta kunnossa, on sillä hyvät edellytykset selvitä ilman IBD:n uutta puhkeamista. Toki tämä on arvaamaton tauti, eikä kaikkiin ärsykkeisiin voi itse vaikuttaa, mutta uskon, että oikeanlaisella ruokinnalla on mahdollisuus tämän kanssa pärjätä”, Jenni toteaa.
Suolistotulehdus:
Hevosten suolistotulehdus on viime aikoina yleistynyt runsaasti, eikä syytä siihen tunneta. Tauti on usein ongelmallinen todeta, sillä siihen liittyy valtavasti erilaisia oireita. Tulehdukselliset suolistosairaudet voivat aiheuttaa akuutteja ähkyoireita, kuten syömättömyyttä, vaihtelevan rajuja kipuoireita sekä epänormaalia ulostamista (liian vähän ulostetta, lisääntynyttä ulostamistarvetta, ripulia tms). Osa oireista taas on kroonisempia ja voivat viitata suorituskyvyn puutteeseen, liikkumishaluttomuuteen tai viittaa myös erilaisiin ortopedisiin ongelmiin. Varmin tapa taudin toteamiseen on suoliston ultraus sekä koepalan otto, jolla voidaan myös määrittää suolistotulehduksen laatua. Taudin hoito vaatii lääkityksen sekä tarkan ruokavalion.
Kansikuva C Sofia Sinisalmi
